maanantai 8. joulukuuta 2008

Olutta ja opiskelua

Eilen toivuttuani laskufiilisten ensi puraisusta tutustuin pintapuolisesti yliopistoalueeseen. Ei muuten, mutta kun sattuu sijaitsemaan kivenheiton päässä kämpiltä; olkoon siis vaikka osa kotiseututuntemusta! Anyways, Hokkaidon yliopisto on yksi Japanin johtavia yliopistoja, perustettu 1800-luvun lopulla Tohtori William S. Clarkin toimesta. Alunperin yliopisto oli maanviljelykseen erikoistunut, mutta nykyään se suoltaa ulos taitajia useilta tieteenaloilta lääketieteestä kieliin. Opiskelijoita kampus kätkee sisäänsä vajaa 20000 ja henkilökuntaa yli 5000.

Kuvassa nimenomaan agrikulttuurin laitoksen pääsisäänkäynti.

Mikä olisikaan sopivampi tutustumiskohde yliopiston jälkeen kuin olut? Ainakin henkilökohtaisten opiskelukokemusten perusteella nämä kaksi o:ta nivoutuvat tiiviisti yhteen, aina taistellen huomiosta, toisen päästessä niskan päälle vain antautuakseen toiselle.

Jos puhutaan alkoholista, olut on Japanissa saken jälkeen the juttu. Suurkaupungin illat, varsinkin perjantai-sellaiset täyttyvät olutpöhnässä kailottavista liikemiehistä, jotka seuralainen kainalossaan ovat joko tulossa tai menossa karaokebaariin. Moni lokaali ruoka, mm. paistetut yakitori -kanavartaat tai Genghis Khanin nimellä kulkeva käristetty lammas on jopa erittäin suotavaa huuhdella maltaalla alas.

Halusin päästä japanilaisen oluen ytimeen, joten työkaverini järjesti meidät kierrokselle Asahin olutpanimolle. Nykyaikaisen kliininen tuotantolinja teki vaikutuksen ja englanninkielisen opaslippusen avulla sain jopa hämärän kuvan valmistusprosessista. Linjan nopeudesta kertonee se, että hihnalta velloo yksi kaljalaatikko eli ns. joulukalenteri sekunnissa. Se tekee 1500 tölkkiä minuutissa. Sen lisäksi, että ne täytetään siinä ajassa, ne myös suljetaan, leimataan ja pakataan samalla käsittämättömällä nopeudella. Jokainen voi kuvitella, mitä yksi nurin mennyt kuppi linjalla saa aikaan... Kierros päättyi luonnollisesti kuohuavaan maistiaiseen (tai pariin). Japanilainen olut on hyvää, arvostan!

Stoutin maku suussa otin vielä keilaushaasteen vastaan ja astuin hallista ulos voittajana. Sekalainen setti ruokaa naamaan tutussa izakayassa oluen saattelemana päätti tapahtumarikkaan päivän.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lähetäpä mulle vähän jaappanialaista olutta kirjekuoressa. Maksan postikulut. Ja miks teidän piti skoolatessa läikyttää kaljaa jokapuolelle? Näyttää muutenkin aika vetiseltä.

Tuomas kirjoitti...

Milläs maksat kun viikkorahat on jo tuhlattu leegoihin? Vetistähän se onkin, vain 4,5 % alkoholia.

Anonyymi kirjoitti...

Mulle kans olutta ja kanavartaita. Suomestahan ei sellaisia saa.

Tuomas kirjoitti...

Nyt ei Timo puhuta niistä Atrian kepakoista (Alepassa tarjouksessa 0,99 e), vaan hiiligrillissä rakkaudella käristetyistä herkuista.

Anonyymi kirjoitti...

Hiiligrilli, schmiiligrilli...