torstai 26. helmikuuta 2009

Päivä reissumiehen elämästä

Kerronpa hauskan pikku tarinan elävästä elämästä. Työpäivä, tai "työ"päivä alkoi kello kahdeksan aamulla. Pikkukiireessä junaan, sohjoa kyntäen, täyteen vaunuun seisoskelemaan. Junassa matkustamisessa on se, että jos seisoo, niin ahdistaa, ja jos istuu, niin penkinlämmitin korventaa perseen.

Kolme varttia kuumassa tuubissa lentokentälle. Siinä tuli jo hiki. Lippu kouraan, loungessa kahvi seisten kuumana kitaan, sitten koneeseen ja Tokioon Hanedan kentälle. Siellä pikainen lounas, uuteen koneeseen ja kohti Hiroshimaa.

Hiroshimassa kello tikitti jo kahta, bussi keskustaan, tunnin reissu, ja siellä kahvi naamariin. Pikku odottelun jälkeen junaan. Kolme varttia ja vaihto, puolitoista tuntia ja perillä Oitassa, kellokaan ei ollut kuin puoli seitsemän! Eli liikkeellä about kymmenen ja puoli tuntia.

Että siis pääsisi tapaamaan asiakasta seuraavana päivänä, jonka jälkeen parilla lennolla kotiin.

Ei tullut otettua valokuvia tänään, anteeks kauheesti.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ensi viikon reissusta unelmoidessa tuli mieleen tulla lukemaan sun juttujasi.

Ja siis mitä ihmettä, ei valokuvia?
Ei vaan, työelämä on joskus jostain aika syvältä. Kuulosti aika rankalta reissulta.

Toivottavasti pääset pian rinteeseen ja sen jälkeen onseniin!!

terv,
Itsekin kohta rinteessä

Tuomas kirjoitti...

Rankkaa on välillä, mutta välillä todella rankkaa.

Joo, huomenna Nisekoon vaan päiväks, koska sunnuntaina tarvis taas lentää...

Hauskat reissut, aurinkoa ja puuteria, eiks niin?