Ilta Osakassa päättyi aivan normaalisti absinttiin ja vesipiippuun, mutta sitä ennen (edellisenä iltana, itse asiassa) tutustuin jälleen uuteen kulinaristiseen tajunnanräjäyttäjään. Jostain syystä olin onnistunut välttelemään shabu-shabua, kiehuvaan veteen dipattavaa pekonia, tofua ja vihannesta ennen nimenomaista päivää. Eipä siinä yksinään mitään, mutta se kiehunut mättö kun kastetaan ponzuun, makoisan kirpeään liemeen johon on aavistus pippuri-sitruunaa puserrettu, niin avot. Kyseinen yhdistelmä hätistelee jopa sukiyakia henkilökohtaisessa hot-pot rankingissa.
Seuraavana iltana korealaisessa ravintolassa olutta ja valikoituja tulisia herkkuja tuulensuojaan kipatessa puhe kääntyi juuri tuohon shabu-shabuun. Tarina kertoo, että ammoisina aikoina ministeriöiden ja virastojen määrättömästä edustusbudjetista kauhottiin massia kyseisiä herkkuja tarjoavien ravitsemusliikkeiden kassoihin. Tämä tietysti johti erottumisen tarpeeseen ja kuinkas parhaiten erotutaan, kuin perustamalla shabu-shabu -ravintola, jossa tytöt tarjoilevat ilman alushousuja. Sehän ei itsestään vielä tuo mitään arvoa ravintolalle, paitsi jos lattia on peiliä. Ja sehän oli... Näin siis Roppongissa joskus raikkaalla 80-luvulla.
Anyways, ilta siis päättyi absinttiin ja vesipiippuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti