tiistai 25. marraskuuta 2008

Nipponista päivää

Kätevästi toi lentokone pienen ihmisen Sapporoon. Passi, viisumi ja työlupa hikisessä, vähännukkuneessa kourassa harpoin yhdeksän tunnin lennon jälkeen Osakan kentällä koneesta.

Maahantulomuodollisuudet ovat täällä sutjakoita: aluksi turisteja tähdätään infrapunakameroilla, että saadaan kuumeiset pois jonosta. Seuraavaksi asetutaan virkailijan eteen asentoon ja lyödään passi sekä esitäytetty maihinnousukaavake tiskiin. Sitten asetellaan etusormet sensoreille sormenjälkien ottamista varten, jonka yhteydessä paparazzi tiskin takana ottaa kuvasi. Näiden toimenpiteiden jälkeen olet enää vain hieman potentiaalinen terroristi. Mikä parasta, homma toimii, eikä jonossa tarvitse mälvätä ikuisuuksia.

Kun on saatu laukut hihnalta, siirrytään tullikaavakkeen kanssa asiomaan. Setä katsoo, ettet ole merkannut tuovasi marijuanaa tai miekkoja ja kysyy muutaman kiperän kysymyksen: minne menossa ja miksi? Kun takeltelematta vastaat, miekkonen kiekaisee arigaton ja olet ulkona.

Lento Osakasta Sapporoon kesti puolisentoista tuntia, jonka jälkeen eteen nousi seinä: neljä erisuuruista matkalaukkua + suksipussi yht. 80 kiloa, yksi mies varattu toimeen. Roudasin itseni ja laukut väkisin juna-asemalle, mutta matka seisahtui ahtaaseen lippuporttiin. Hiki meinasi juuri valua silmään, kun eteen harppoi länsimaalainen kaveri ja tarjosi apuaan.

Junassa kentältä keskustaan kävi ilmi, että mies on Yhdysvalloista ja toimii lingvistiikan professorina Hokkaidon yliopistolla kolmatta vuotta. Tämä kolmevitonen vauhtipetteri jakoi auliisti tietämystään Sapporosta, hehkutti ruoat ja yöelämän, tarjosi kantoapua hotellille. Soitteli vielä perään ja kyseli maistuisiko tuliset currykeitot paikallisessa. Ikinä en ole currysopasta kieltäytynyt!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

yo man! kuskasin just emäntäsi ulkoilemaan ja hänpä käräytti mulle sun blogin. Mahtavaa päästä seuraamaan sun edesottamuksia täällä virtuaalimaailmassa, kun ei ihan joka päivä tuu ehkä soiteltua. Kuulostaa hyvin alkaneen elo siellä, jotenki sulle ominaiseen tyyliin...

Pidähän lippu tangossa ja jumala mielessä ja kaikkea semmosta!

t. Tiina

ps. pikkusen hyvännäköistä keittoa!

Tuomas kirjoitti...

Hienoa, että jaksat välillä ulkoiluttaa rouvaa, kiitos siitä ;)

Ps. soppa muuten maistuikin hyvältä, se on nimittäin uusi talvi-iltojen lämmike...