Viime viikko hurahti arvovierasta kestitessä. Lähialueen sisustuskaupat tulivat tutuiksi, samoin kuin kuuluisa Hoheikyo-onsen Sapporon lähellä. Lopputuloksena kroppa haisi päivän lievästi mädälle kananmunalle, kiitos vulkaanisen kylvyn, ja asunto näyttää asuttavammalta, kiitos rakkaan kotihengettären. Liitänpä kostoksi pari kuvaa kämpästä, nyt kalusteet paikallaan.
Olkkari
Käytävän päässä muistutus elämän tarkoituksesta, ainakin yhdestä
Where the magic happens
Vierashuone, että tervetuloa vaan
Sunnuntaina viihdytin itseäni kaivamalla maastopyörän komerosta. Jotain öljyn tapaista oli mankeli vuotanut lattialle, muuten peli oli ajettavassa kuosissa. Uusin pyöräilyshortsein varustettuna (vanhat repesivät nivusesta varsin härskin näköisesti) sotkin pitkin Sapporon joenvartta pari tuntia. Ei ehkä oikeaa maastoa nälkäiselle xc-tykille, mutta leppoisaa menoa kivoissa maisemissa. Matkalla myös selvisi, että se epäilyttävä päästö varaston lattialla olikin nestettä levyjarrusta. Oli osin perkkeles teho kadonnut etutopparista. Pääsenpähän taas harjoittamaan elekieltä fillarikorjaamoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti