Kuume nousee

Laskuhommat ovat toistaiseksi pysyneet, ihme kyllä, taka-alalla ajatuksissa. Normaalisti tähän aikaan vuodesta sukset on hiplailtu rasvaisille sormenjäljille ja laskurepun sisältö inventoitu, ajatukset ovat pyörineet jo tovin kuumeisina tulevissa laskureissuissa ja muna-asentoon tulee hakeuduttua kuin varkain. En kuitenkaan ajatellut huolestua fiilisvajareista. Hidas sytytys on näissä olosuhteissa luonnollista, muutto sekä uuteen kotiin ja työympäristöön sopeutuminen ovat vieneet leijonanosan pienehköstä aivokapasiteetistani.

Tänä aamuna alkoi kuume nousta. Sen tunsi jo kun nousi sängystä, ja vilkaisu ikkunasta ulos pyöräytti elohopeat uusiin sfääreihin. Lunta. Ja paljon. Nopea tarkistus Nisekon daily update -sivustolta vahvisti epäilyksen: pyhä jysäys, sielläpä on tippunut nelisenkymmentä senttimetriä taivaan valkeaa mannaa maahan!

Oli pakko päästä ulos. Kiertelin yliopistoalueella, imin sisääni raikasta pakkasilmaa ja nautin kaivatuista laskufiiliksistä.

Kotiin päästyäni raotin suksipussia ja kaivoin esiin uudet puuterityökalut. Ovat orvot pirut vielä ilman siteitä, mutta huokuvat jo talven ensimmäisiä käännöksiä. Ensi viikonloppuna saavat toivottavasti lumikasteensa. Kuten vanha viisaus tietää: sukset ovat kuin autoja - tykkäävät, että niillä ajetaan.